Julkisen hallinnon ylimmän johdon palkkaselvitys

SIIRRY RAPORTILLE

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi? 

Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää valtionhallinnon johtamista ja uudistaa hallintoa, tukien johtajien onnistumista tehtävissään ja kannustaen heitä kehittymään ja liikkumaan eri tehtävissä julkisessa hallinnossa.

Ministeriön Johtamista yhteiseksi hyväksi -hankkeen ohjausryhmä ehdotti ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kehittämistarpeiden ja palkkatason selvittämistä ja vertaamista muiden johtajien palkkaukseen ja palkintaan kunnissa, erityisyhtiöissä ja muussa julkisessa hallinnossa. Valtiokonttorin analysointipalvelut toteutti tämän vertailevan selvityksen ministeriön toimeksiannosta.

Mitä tehtiin?

Selvityksessä tarkasteltiin valtionhallinnon, kuntien, hyvinvointialueiden ja erityistehtäväyhtiöiden osalta ylimmän johdon palkkatasoa, sen jakautumista eri osiin ja sen kehitystä. Lisäksi kuvattiin organisaatioissa käytössä olevia ylintä johtoa koskevia palkkausjärjestelmiä sekä tehtävien vaativuuden arviointia. Kolmas selvityksen aihealue keskittyi ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kehittämiskohteisiin ja organisaatioiden kokemuksiin.

Valtionhallinnon osalta palkkatilastot saatiin valtiovarainministeriön JOTI-järjestelmästä, mutta muiden organisaatioiden tietoja varten suunniteltiin ja toteutettiin kysely. Kysely lähetettiin 15 väkiluvultaan suurimmalle kunnalle, 21 hyvinvointialueelle ja 20 erityistehtäväyhtiölle, joita pyydettiin vastaamaan ylimmän johdon heinäkuun 2023 palkkatiedot.

Palkkausjärjestelmäkuvauksien kirjoittamiseen käytettiin pitkälti julkisia lähteitä, joita täydennettiin haastattelemalla Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työmarkkinatutkijoita. Organisaatioille lähetetyssä kyselyssä kysyttiin myös palkkausjärjestelmistä ja niiden kehitystarpeista, mutta näitä käytiin tarkemmin läpi haastatteluissa otoksen organisaatioiden kanssa.

Tuloksia kuvattiin selvityksessä kolmessa osassa: Ensin kuvattiin organisaatioiden ylimmän johdon palkkausjärjestelmiä ja niiden raameja. Seuraavassa luvussa palkkatilastoja, tulospalkkiotietoja ja palkkatason kehitystä käytiin läpi kuvaajin. Palkkatasoa analysoidessa otos jaettiin kahteen osaan, ylimpään hierarkiatasoon ja muuhun ylimpään johtoon. Viimeisessä luvussa avataan kyselyssä ja haastatteluissa puhututtaneita ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kehityskohteita ja kokemuksia organisaatiotyyppi kerrallaan.

Mitä saavutettiin?

Toimeksiannon lopputuloksena oli kyselyaineisto sekä 30 sivun palkkaselvitys, jossa kuvattiin analyysin tuloksia. Valtiovarainministeriö hyödyntää selvityksen havaintoja ja analyyseja valtionhallinnon ylimmän johdon palkkapolitiikan valmistelussa.

Tyypillisin palkkarakenne julkisen hallinnon ja erityistehtäväyhtiöiden ylimmässä johdossa oli kokonaispalkkaus. Tulospalkkio oli käytössä valtionhallinnossa 22 prosentilla, kaupungeissa 6 prosentilla ja erityistehtäväyhtiöissä 68 prosentilla. Ylimmällä hierarkiatasolla matalin mediaanipalkka oli valtionhallinnossa ja korkein erityistehtäväyhtiöissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jyrkimmin palkat ovat nousseet erityistehtäväyhtiöiden ylimmällä hierarkiatasolla ja kaupunkien muulla ylimmällä johdolla.