Valtionhallinnon ABC-osioon on luotu valtionhallinnon hierarkiaa visualisoiva raportti sekä koottu sanastoa ja selittäviä tekstejä, jotka auttavat valtion talous-, henkilöstö- ja tuloksellisuustietojen tulkinnassa.
Valtion organisaatiorakenne
Alla olevasta kuviosta voi tarkastella valtion talousarviotalouden sekä valtion rahastotalouden organisaatiorakenteita. Hiiren painikkeella voi avata organisaatiosta haluamansa kohdan, jolloin kyseisen organisaatiokohdan alla olevat rakenteet tulevat näkyviin. Rakenteen saa suljettua samalla tavoin. Organisaatiorakenne saattaa muuttua jonkin verran vuodesta toiseen, joten vuosivalikosta voi valita, minkä vuoden organisaatiorakennetta haluaa tarkastella.
Sanasto
Arviomääräraha
Arviomääräraha on yhtä vuotta varten myönnetty määräraha, jota ei voi siirtää myöhempiin vuosiin mutta joka voidaan ylittää asianomaisen ministeriön luvalla tietyn määrämuotoisen menettelyn (ylityslupahakemus) jälkeen.
Budjettitalous
Budjettitalous on valtiontalouden osa, jonka tulot ja menot sisältyvät valtion talousarvioon. Termiä käytetään samassa merkityksessä kuin termiä talousarviotalous. Budjettitalouteen eivät kuulu talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot, liikelaitokset eikä valtio-omisteiset yhtiöt.
Hallinnonala
Hallinnonalan muodostaa yksittäinen ministeriö yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa. Valtionhallinto on jaettu 12 hallinnonalaan. Hallinnonalasta käytetään toisinaan lyhennettä HA.
Jäljellä
Varainhoitovuoden aikana käytettävissä olevista määrärahoista käyttämättä tai varainhoitovuodelle arvioidusta tuloarviosta kertymättä oleva osuus.
Kertymä
Kertymällä tarkoitettaan varainhoitovuoden aikana kertynyttä meno- tai tulokertymää.
Kirjanpitoyksikkö
Valtionhallintoon kuuluvat virastot ja laitokset on jaettu n. 65 kirjanpitoyksikköön. Kirjanpitoyksiköstä voidaan käyttää lyhennettä kpy.
Käytettävissä
Varainhoitovuoden aikana yhteensä käytettävissä olevat määrärahat eli kyseisen vuoden määrärahat sekä mahdolliset edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat yhteensä.
Lisätalousarvio
Lisätalousarvio on valtion talousarvion muutos, jonka valmistelu-, soveltamis- ja seurantavaiheet ovat samat kuin valtion talousarvion toimintaprosessissa. Lisätalousarviossa voidaan myöntää lisää tai vähentää määrärahaa tai tuloarviota.
Liikekirjanpito
Liikekirjanpito (tai lyhyemmin kirjanpito) on yrityksille pakollinen taloudellisten tapahtumien rekisteröinti- ja laskentajärjestelmä, jonka tuloksena syntyy tilinpäätös.
Valtiolla puhutaan selvyyden vuoksi aina liikekirjanpidosta (ei pelkästä kirjanpidosta) erotuksena talousarviokirjanpitoon.
Liikekirjanpidontili (lkp-tili)
Liikekirjanpidossa käytettävät tilit. Valtiokonttori ylläpitää kirjanpitoyksiköiden käytettävissä olevien liikekirjanpidontilien tilikarttaa.
Liikelaitos
Valtion liikelaitoksista säädetään laissa valtion liikelaitoksista ja niiden toiminnasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisissa laeissa. Valtion liikelaitokset määritellään yrityksiksi, eivätkä ne ole osa valtion budjettitaloutta.
Luku
Luku on osaston tai pääluokan osa, joka koostuu momenteista.
Meno
Liikekirjanpidossa menolla tarkoitetaan tuotannontekijän hankinnasta tai muusta syystä aiheutunutta lopullista rahan käyttöä. Meno voi olla vastikkeellinen (esim. hankinnat) tai vastikkeeton (esim. valtionavut ja avustukset).
Momentti
Momentti on luvun osa, joka koostuu määrärahaa tai tuloarviota koskevasta päätösosasta ja selvitysosasta. Valtion talousarviossa on noin 600 momenttia.
Määräraha
Yhteen tai useampaan käyttötarkoitukseen osoitettu rahasumma. Määrärahoja on erityyppisiä (kiinteä-, arvio-, siirto-, ehdollinen ja jakamaton määräraha). Määrärahan käyttötarkoitus ilmaistaan joko sanallisesti tai talousarviomomentin numerotunnuksella.
Nettokertymä
Varainhoitovuoden määrärahan ja mahdollisen edellisvuodelta siirtyneen siirtomäärärahaan kokonaiskäyttö nettona. Tai vastaavasti varainhoitovuoden aikana kertynyt kokonaistulo.
Osasto
Osasto on tuloarvioiden laadullisesti jaettu osa, joka koostuu luvuista.
Pääluokka
Pääluokka on määrärahojen hallinnollisesti jaettu osa, joka koostuu luvuista.
Rahastotalous
Rahastotalous on termi, jolla viitataan talousarviotalouden ulkopuolisiin rahastoihin. Kts. alla termi Talousarviotalouden ulkopuolinen rahasto.
Siirtomääräraha
Siirtomääräraha on talousarviossa myönnetty määräraha, jonka voi talousarviovuoden päättyessä siirtää käytettäväksi seuraavina vuosina siten, kun talousarviossa on päätetty. Siirtomääräraha voi talousarviolain perusteella olla 2, 3 tai 5-vuotinen. Käyttöaikaan laskentaan myös varainhoitovuosi, jona siirtomääräraha on myönnetty. Esimerkiksi kaksivuotinen siirtomääräraha on käytössä sinä varainhoitovuona, kun siitä on talousarviossa päätetty, ja sitä seuraavana varainhoitovuonna.
Siirtomäärärahaa ei saa ylittää.
Siirtynyt siirtomääräraha
Edellisvuodelta siirtynyt siirtomääräraha, joka on käytettävissä varainhoitovuonna.
Talousarvio
Valtion talousarviossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Talousarvion menopuoli jakaantuu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista. Talousarviosta päättää eduskunta.
Kun raporteilla näkyy talousarvion lukuarvoja, tarkoitetaan niillä alkuperäisen budjetin mukaista tulo- tai menoarviota.
Talousarvioasetus
Talousarvioasetuksessa säädetään muun muassa valtion talousarvion laatimista, tuloja ja menoja koskevat menettelyt.
Talousarviokirjanpidon tili (Takp-tili)
Talousarviotilien ja niiden sisällön tulee vastata valtion talousarviota ja sen tilijaottelua.. Valtiokonttori kokoaa ja julkaisee erikseen vuosittain ministeriöiden vahvistamat talousarvion tilijaottelut Valtion talousarvion tilijaotteluna, joka sisältää kyseisenä varainhoitovuonna käytössä olevat talousarviotilit.
Talousarviokirjanpito
Talousarviokirjanpito sisältää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja Valtiokonttorin määräämät muut tilit. Talousarviokirjanpidolla varmistetaan ja todennetaan, että valtiontaloudessa noudatetaan eduskunnan päättämää budjettia.
Talousarviotalouden ulkopuolinen rahasto
Talousarvion ulkopuoliset rahastot ovat valtioneuvoston alaisista valtion rahastoista koostuva osa valtiontaloutta, jota ei säädellä valtion talousarviolla. Valtiolla on yhteensä yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa, joista esimerkkejä ovat Valtion eläkerahasto, Valtion asuntorahasto ja Valtiontakuurahasto.
Talousarviotalous
Kts. budjettitalous
Tiliryhmä
Tiliryhmillä tarkoitetaan liikekirjanpidon tiliryhmiä, kuten henkilöstökulut tai vuokrat, joiden alle on niputettu useita liikekirjanpidon tilejä.
Toimintameno
Toimintameno on valtion budjettitalouden menolaji, jolla valtio rahoittaa viraston tai laitoksen toimintaa.
Toimintamenomomentti
Toimintamenomomentti on tehtävän mukainen momentti, jolla osoitetaan määräraha viraston tai laitoksen toiminnan aiheuttamiin kulutusmenoihin tai pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintaan.
Tuloarvio
Tuloarvio on valtion talousarvion osa, jossa esitetään arvio varainhoitovuonna kertyvistä tuloista. Tuloarviot käsittää myös lainat.
Tulosohjattu virasto
Kirjanpitoyksikköön kuuluvia virastoja ja laitoksia voidaan kutsua myös tulosohjatuiksi virastoiksi. Tulosohjatulle virastolle voidaan asettaa omia toimintaa ja taloutta koskevia tulostavoitteita.
Työnantajavirasto
Valtion henkilöstöhallinnon työnantajatoiminnassa on käytössä kirjanpitoyksiköitä ja tulosohjattuja virastoja tarkempi luokittelu, työnantajavirasto. Työnantajavirastoa kutsutaan myös VHS-virastoksi (valtionhallinnon standardi). Työnantajavirasto ei aina ole hallinnollisesti itsenäinen virasto. Työnantajavirastokäsite on käytössä mm. Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtissa.
Valtionhallinto
Julkisen talouden osa, joka koostuu valtion budjettitaloudesta ja budjetin ulkopuolisista rahastoista.
Toisinaan valtionhallintoon luetaan myös valtion liikelaitokset.
Valtiontalous
Valtiontalouteen kuuluvat talousarviotalouden lisäksi myös talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot.
Voimassa oleva talousarvio
Voimassa oleva talousarvio tarkoittaa varainhoitovuoden talousarviota ja lisätalousarvioita yhteensä.